TYÖPAJA 1. TUTUSTUMINEN JA RYHMÄYTYMINEN DRAAMAN KEINOILLA

Osallistuin neljään työpajaan Oamkin tiloissa Oulussa 5.-6.6.2014. Kukin työpaja kesti kolme tuntia. Paikalla oli 8 opiskelijaa. Viidennen työpajan tein katsomalla kesäteatteri-esityksen Jyväskylässä 18.7.2014. Kerron kustakin työpajasta omalla sivullaan, jotta tekstistä ei tule liian pitkä kerralla luettavaksi.

Työpaja 1. Tutustuminen ja ryhmäytyminen draaman keinoilla

Liian usein uudessa ryhmässä ja tilanteessa tutustuminen ja ryhmäytyminen nähdään pakkopullaksi, josta yritetään päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Tai ehkä näin on ollut ennen ja itselläni tällaisesta toiminnasta onkin runsaasti kokemusta. Muistan monta ahdistavaa hetkeä, kun on pitänyt vuoron perään esitellä itsensä. Esittely on tehty istumajärjestyksessä ja omaa vuoroa odottaessa ei ole voinut keskittyä siihen, mitä muut sanovat. Ei voi siis sanoa, että sillä tavalla muihin ryhmäläisiin tutustuisi oikeasti. Ehkä silloin on ajateltu, että parempi tutustuminen tapahtuu tauoilla tai omalla ajalla. Eikä ryhmäytymisen merkitystä ole ymmärretty tai pidetty tärkeänä oppimisen kannalta. Ajan muuttuessa ja erilaisten oppimisnäkemysten korostuessa ryhmän toiminta saa erilaisen merkityksen. Kun ajatellaan, että ryhmässä oppiminen tuottaa parempia oppimistuloksia, ryhmän merkitys muuttuu tärkeämmäksi. Toinen toiselta oppiminen ja ylipäätään ryhmätyöskentely onnistuu, jos ryhmäläiset tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Vastuunotto niin omasta oppimisesta kuin koko ryhmän sujuvasta työskentelystä edellyttää, että ryhmän tutustumis- ja ryhmäytymisvaiheeseen panostetaan.

Työpajassa opin, että draaman keinoin tutustuminen ja ryhmäytyminen voi sujua mukavalla tavalla. Osallistuminen oli helppoa ja hauskaa. Huomio ei kohdistunut yhteen henkilöön, vaan tekemiseen. Epäonnistuminen oli sallittua ja mokaaminen aiheutti hilpeyttä. Nauraminen rentoutti ja turhantärkeys, jos sellaista nyt olikaan, poistui. Kaikki osallistuivat, joten sinänsä tämän ryhmän ohjaaminen sujui helposti. Ohjaajalta vaaditaan eri harjoitusten tuntemista ja selkeitä ohjeita. Kun ohjaaja itsekin osallistuu, ohjaaja on samalla tasolla ryhmän kanssa. Ohjaajan on tarvittaessa osattava perustella kunkin harjoituksen merkitys ja tavoite. Sain paljon vinkkejä mahdolliseen omaan opetustyöhön. Harjoituksia voi käyttää myös kielen oppimisessa esim. ruotsiksi. Myös muussa työssä työelämässä näitä harjoituksia voi käyttää samaan tapaan tutustumisessa ja ryhmäytymisessä sekä välipaloina ja keskittymisharjoituksina.

Esittelen alla erilaisia tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä. Ryhmästä riippuen ei välttämättä kannata käyttää sanaa ”leikki”, vaan ”harjoitus” voi olla parempi termi. Yleisesti ottaen eri harjoitusten tavoitteena on ryhmän ilmapiirin luominen, rentouttaminen, keskittyminen, luottamus ja vastuunotto.

1. Nimiympyrä

• ympyrässä kerrotaan edellisen henkilön/edellisten henkilöiden ja oma nimi
• edetään kierros, jolloin kierroksen loppuvaiheessa nimiä on tietysti useampia
• kierroksen voi toistaa
• kannattaa korostaa, että ei ole vaarallista, vaikka ei muistaisikaan
• vuorossa olevaa saa auttaa
• kierrosta voi jatkaa, kunnes muistaminen sujuu
• tavoitteena on oppia toinen toisensa nimet

2. Kerrokset

• ympyrässä tehdään erilaisia ketjuja ei ympyrän järjestyksessä, mutta sanotussa järjestyksessä
• lisätään uusi ketju, kun edellinen alkaa sujua
• ketjut liikkuvat yhtä aikaa, mutta eri järjestyksissä
• ketju on tultava ohjaajalle takaisin: ”Sinun vastuullasi on, että seuraava huomaa oman vuoronsa eikä ketju katkea.”
• vaatii keskittymistä, kuuntelua ja läsnäoloa
• mokaaminen sallittua
• rentouttaa ilmapiiriä
• myöhemmin harjoitusta voi käyttää 1-3 minuutin pituisena harjoituksena virittäytymiseen tai palauttavana harjoituksena

Ketjut:

• Nimiketju (ks. edellä), osoitetaan sitä, kenelle vuoro heitetään
• Nimiketju + Lempiruokaketju 
• Nimiketju + Lempiruokaketju + Paikkaketju (esim. missä käynyt viimeksi tai minne haluaisi mennä seuraavaksi)

3. Peukaloympyrä

• ollaan ringissä toisen käden peukalo pystyssä ja toinen kämmen auki
• yritetään ottaa kiinni vieruskaverin peukalosta samalla, kun väistetään toisen puolen kaverin kiinniottoyritystä omasta peukalosta

4. Paikan vaihto

• ollaan ringissä
• sano jonkun henkilön nimi ja kävele tätä kohti
• kolmas henkilö yrittää pelastaa sanomalla uhatun henkilön nimen ja vaihtamalla paikkaa tämän kanssa
• ennen ei saa lähteä liikkeelle, ennen kuin nimi on sanottu
• tavoitteena harjoitella vuorovaikutusta ja läsnäoloa, omaa reviiriä

5. Kulkeminen samassa rytmissä

• koko ryhmä pyrkii liikkumaan samassa rytmissä
• valitse henkilö A, jota seuraat ja henkilö B, jota vältät
• pyri liikkumaan koko ajan henkilön A ja B välissä tai pitämään sama etäisyys kumpaankin

6. Sokon kuljettaminen

• kuljeta toista henkilöä kädestä tai sormesta pitäen, toisella henkilöllä silmät kiinni
• voi käyttää, jos ryhmän ilmapiiri on kypsä
• tavoitteena harjoitella luottamusta ja vastuunottoa
• toivomme, että opiskelija ottaa vastuuta toisistaan ja että ryhmän ilmapiiri on luottamuksellinen

7. Pikapatsaat

• ei tarvitse arvata, mitä esittää
• satunnaiset sanat: juna jne.
• abstraktit sanat
• mikä ryhmää yhdistää
• äänimaisema
• mene kuvaan mukaan
• nimeäminen
• kuva alkaa elää
• roolit, jotka kumpuavat omasta elämästä, kokemukset
• mikä koskettaa
• lähellä sosiodraamaa
• tarkoitus on avata, mitä katsoja näkee ja kokee

8. Nimet seinälle

• jokainen kirjoittaa seinälle/taululle oman nimen ja sen alle itseä kuvaavat 3 adjektiivia ja 3 verbiä ja niiden alle oma nimi, esim.:

Liisa

iloinen, ahkera, väsynyt

piirtää, laulaa, juoksee

Liisa

• variaatio: valitse oppimasi merkittävä asia, esim.:

vuorovaikutus

3 adjektiivia

3 verbiä

vuorovaikutus

• toimii kokoavana loppukohtauksena

--------------------------------

Lähde:

Länsitie, Janne. 2014. Draamapedagogiikan työpajat 5.-6.6.2014. Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu.